Vinkkejä arkeen - Koirapäiväkoti Helsingissä | Koiran hoitoa ammattitaidolla
balikesir escort bursa escort

Vinkkejä arkeen

Koiran ruoka-aineallergiat

Posted by on 04:17 in Yleinen | 0 comments

Koiran ruoka-aineallergiat

Koiran ruoka-aineallergiat Koirien iho-oireiden tai toistuvien korvatulehdusten taustalla on hyvin usein ruokaaineallergia. Yleensä allergiaoireet alkavat nuorella iällä, noin 1-vuotiaana, mutta joissakin tapauksissa allergia havaitaan vasta myöhemmin. Ruoka-aineallergiat ovat yhtä yleisiä nartuilla ja uroksilla, eikä kastroiminen tai steriloiminen vaikuta sen puhkeamiseen. Joillakin roduilla on myös suurempi riski sairastua allergiaan. Tällaisia ovat muunmuassa mopsi, länsiylämaanterrieri, rhodesiankoira, saksanpaimenkoira ja bokseri. Ruoka-aineallergiat vaivaavat joitakin rotuja useammin kuin toisia. Koiran ruoka-allergia – Oireet Koirien ruoka-aineallergioiden tyypillisin oire näkyy ihossa, mikä hilseilee ja kutisee, eikä johdu muista ihoon vaikuttavista tekijöistä, kuten vuodenaikaan tai vaikka likaisessa vedessä uimiseen. Hilseily ja kutina voivat rajoittua tiettyyn alueeseen turkissa tai kiusata kokonaisvaltaisesti joka puolelta. Tyypillisesti oireet esintyvät tassuissa, korvissa, leuassa, alavatsassa tai peräaukon alueella. Allergia saattaa oireilla myös suolistossa, mikä aiheuttaa koiralle ripulia. Pelkkä ripuli harvemmin kuitenkaan kertoo ruoka-aineallergiasta, vaan diagnoosiin tarvitaan yleensä myös ihooireita. Ihon rikkoutuminen raapimisen seurauksena voi johtaa tulehduksiin, joihin eläinlääkäri saattaa määrätä antibiootteja. Aiheuttajat Kaikki ruoka-aineet voivat aiheuttaa koiralle allergioita, mutta useimmiten oireita aiheuttavia ruokia ovat naudanliha, kana, lammas, maitotuotteet, kananmuna, kala, vehnä, maissi ja soija. Näitä ruoka-aineita esiintyy monissa koirien purkkiruoissa, jotka ovat hyvin suosittuja ja helppoja vaihtoehtoja koiran omistajillekin. Allergian mahdollisuus kuitenkin kasvaa, jos koira saa usein samoja raaka-aineita sisältävää ruokaa. Diagnoosi Yleisesti ottaen koirien ruoka-aineallergioita on vaikea diagnosoida ja siksi on tärkeää, että eläinlääkärille mentäessä omistaja kertoo tarkasti koiransa terveyshistoriasta ja totutusta ruokavaliosta. Raaka-aineet on hyvä tarkastaa ruokapurkin kyljestä ja kirjoittaa ne vaikka ylös. Ennenkuin ruoka-aineallergia diagnosoidaan, täytyy poissulkea muut mahdolliset sairaudet, kuten atooppinen ihottuma, hiivainfektiot ja ulko- tai sisälöistartunnat, jotka usein aiheuttavat samantyyppisiä oireita kuin ruoka aineallergia. Nämä tapaukset eläinlääkäri selvittää ihotestillä tai verinäytteellä, jotka eivät ole kuitenkaan sataprosenttisesti luotettavia. Valitettavasti joskus testeistä huolimatta eläinlääkäri ei saa selville, onko kyseessä atopia vaiko ruoka-aineallergia. Varmin tapa diagnoosiin onkin haastava ja aikaavievä eliminaatiodieetti. Hoito Eliminaatiodieetti aloitetaan valitsemalla koiralle 1 täysin uusi proteiininlähde ja uusi hiilihydraattienlähde. Omistajan täytyy siis tietää, mitä raaka-ainetta koira ei ole aiemmin syönyt. Tätä varten on myynnissä valmiita koirien eliminaatiodieettiruokia, jotka helpottavat omistajan urakkaa. Toki ruuat voi myös valmistaa itse, mutta tällöin on suositeltavaa kysyä neuvoa eläinlääkäriltä, jotta koira saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Kun ruokavalio on räätälöity dieettiä varten uudelleen sopivaksi, omistajan täytyy ymmärtää, että dieetin onnistumiseksi koiralle ei saa syöttää mitään muuta, kuten puruluita, herkkuja tai ravintolisiä. Eliminaatiodieetin paras lopputulos on koiran oireilun loppuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi ruokavalio on sopiva ja tulevaisuudessa on vältettävä kokonaan aiempia oireita aiheuttavia raaka-aineita. Tähän saattaa kuitenkin vierähtää helposti useampikin viikko, joten on oltava kärsivällinen. Jos oireilu ei lopu, on mahdollista suorittaa dieettivaihe uudelleen eri raaka-aineita käyttäen. Koirien muut yleiset allergiat Koiran atopia Yksi yleisimpiä allergioita koirilla on jo aiemmin mainittu atopia. Kutinaa ja ihon punoitusta aiheuttava atopia on perinnöllistä ja sen aiheuttajana on usein ympäristössä esiintyvät, ilmassa leijuvat tai koiran ihoa koskettavat antigeenit. Tyypillisiä allergeenejä ovat pöly- ja varastopunkit, siitepöly, ruoho, homeet sekä ihmisten ja eläinten hilseet. Koirat siis altistuvat paljon samoille asioille kuin ihmisetkin. Joskus myös hajuvedet ja tupakansavu aiheuttavat oireita. Hyönteiset ja loiset Hyönteisten ja loisten puremat ja sylki saattavat myös aiheuttaa voimakkaitakin reaktioita koirille. Koira rapsuttaa kovasti itseään ja olo on hyvin tukala. Raapiminen aiheuttaa turkin paikallista lähtöä esimerkiksi selän, lantion tai hännän alueella. Tällaiset oireet eivät ole tyypillisiä atopiassa tai ruoka-aineallergioissa, joten hyönteisten ja loisten aiheuttamat allergiat on helppo tunnistaa. Tällaisissa allergiosssa hoito kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen punkkien ja loisten kukoistusaikaa käyttämällä ulkoloisten häätöön tarkoitettuja aineita. Hyönteiset ja loiset ovat yleinen vaiva koirien ollessa kesälaitumilla. Kosketusihottuma Niin sanottu kosketusihottuma on allerginen reaktio aineelle, mikä koskettaa koiran ihoa. Oireilu näkyy punoittavana ihona, johon saattaa nousta pieniä mätäpaiseita. Paiseita ja punoitusta näkyy vain alueella, johon allergisoiva materiaali on koskettanut. Muovit, kankaat ja voidemaiset antibiootit aiheuttavat kosketusihottumaa. Allergialääkkeet voivat tuoda avun joissakin tapauksissa,...

read more

Kun koira vetää..

Posted by on 11:44 in Yleinen | 0 comments

Kun koira vetää..

Koiran hihnakäytös Koiran hihnakäytöksen harjoittelu tulisi aloittaa heti pennun kotiuduttua ja toivuttua matkavösymyksestä. Käytöstä voi korjata myöhemminkin, mutta aikuisen koiran koulutus on haastavampaa. Hihnakäytöksen opettaminen alkaa kontaktin luomisesta, jossa koira palkitaan välittömästi sen vilkaistessa omistajaansa. Palkitsemin tapahtuu joko nopealla kehusanalla, kieltä naksauttamalla tai eläinkaupoista saatavilla naksuttimilla. Tämän jälkeen koira saa välittömästi herkun. Opetuksen ollessa niin pitkällä että koira voidaan palkita kontaktista 2-3 sekunnin välein myös liikkeessä, voidaan koiralle laittaa hihna ja jatkaa kontaktiharjoittelua hihnassa. Koiraa palkitaan aluksi muutamien sekuntien välein ja pikkuhiljaa vahvistamista harvennetaan. Hihnan kiristyessä koiran annetaan ymmärtää vetämisen olevan turhaa. Perussääntö on se että vetämällä se ei pääse senttiäkään eteenpäin. Hihnaa pidetään kireällä kunnes koira ottaa kontaktin taluttajaan. Silloin hihnaa löysätään välittömästi, jolloin koira saa palkkioksi namin, paineen tunteen poistumisen kaulalta sekä eteenpäin pääsyn. Miksi koira vetää? Syitä koiran vetämiseen on useita, joista tässä muutama poimittuna: -Sille ei ole opetettu miten hihnassa tulee käyttäytyä. -Nuorella koiralla ei ole malttia olla jatkuvasti nätisti. Toisin sanoen sitä kiinnostavat ulkona olevat asiat ja hajut aivan liikaa. -Koiran ulkoiluttaja voi olla liian hidas. -Koira vetää turhautumistaan. -Koira voi kiskoa koska sitä pelottaa ja se pyrkii pois pelkoa aiheuttavan asian (esim. toiset koirat, pyörät, skeittilaudat yms.) luota -Kohtaamisongelmat toisten koirien kanssa. Se saattaa mennä makuulleen maahan kunnes toinen koira on kohdalla, jolloin se ponnahtaa pystyyn. Vastaantulevan koiran näkökulmasta tämä voi vaikuttaa siltä että sitä vaanitaan. Jotkut koirat räksyttävät vastaantulijoille. Mikä avuksi? Ensimmäisenä omistajaan tulee pohtia osaako hän lukea koiraansa. Osaako hän lukea koiransa elekielestä ilon, turhautumisen, innostuksen? Vetääkö se päästäkseen tervehtimään toisia? Ennen kuin mitään ongelmaa voidaan ratkaista, on ymmärrettävä syy ongelman taustalla. Koira tietää ettei se vedä kun se ei tunne painetta. Kiskominen pannassa aiheuttaa rasitusta koiran kehoon, tähän tarjotaan usein avuksi valjaisiin siirtymistä. Tämä ei kuitenkaan poista vetämistä. Sen lisäksi että vetäminen on taluttajalle epämiellyttävää, aiheuttaa koiralle rasitusta, se myös muuttaa koiran vartalon elekieltä. Vetävän koiran rentous on poissa ja sen painopiste on edessä. Toinen koira reagoi tähän usein vihamielisesti. Koulutustapoja ja -teorioita on monenlaisia, pääpaino tulisi kuitenkin olla positiivisessa kommunikoinnissa. Huutamalla ja omistajan itse hihnasta kiskomisella ei koiran vetämistä saada loppumaan. Koiran huomio kannattaa kiinnittää sen tekemiin oikeisiin asioihin. Mikäli tuntuu että omat rahkeet eivät riitä, niin omistajan avuksi järjestetään monia hihnakäytöskursseja. Lähteet: http://www.koiranomistajanperuskurssi.fi/fi/koira-kotona/ohjeita-tarkeimpien-taitojen-opettamiseen/hihnakaytos http://www.koirakouluvisio.com/artikkeleita/hienosti-hihnassa.html http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/ongelmakaytos/hihnapulma/...

read more

Koiran rokotukset

Posted by on 06:30 in Yleinen | 0 comments

Koiran rokotukset

Koiran rokotukset   Rokotusohjelmilla estetään vakavien tartuntatautien leviäminen. Pentu rokotetaan yleensä ensimmäisen kerran 12 viikkoisena, jolloin se saa yhdistelmärokotteen parvovirusta, penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Seuraavan kerran pentu saa samanlaisen rokotteen 16 viikkoisena, mutta sen lisäksi sille täytyy antaa rokote rabiesta, eli raivotautia vastaan. Reilun vuoden ikäisenä annetaan yhdistelmä- ja rabiesrokote uudelleen, mutta sen jälkeen uusintavälit ovat noin 1-3 vuotta. Osissa yhdistelmärokotteissa on myös mukana suoja kennelyskää vastaan. Kun koira viedään rokotettavaksi, sen täytyy olla madotettu ja terve, jotta suoja tauteja vastaan olisi tehokas. Loishäätö tulisi tehdä noin 1-2 viikkoa ennen rokotusta. Narttukoirat rokotetaan ennen astutusta. Rokotuksista harvoin seuraa kummempia haittavaikutuksia. Kuumeilua, ruokahaluttomuutta ja rokotusalueen kutinaa saattaa kuitenkin joskus ilmetä. Nämä eivät ole vaarallisia, mutta jos koiran kasvot alkavat turvota on kyse vakavammasta reaktiosta, jolloin täytyy aina kääntyä eläinlääkärin puoleen. Rokotuksen hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin mahdolliset haittavaikutukset.   Rabies eli raivotauti Rabiesvirus on erittäin vakava aivo-selkäydintulehdus, joka on puhjettuaan melkein aina kuolemaan johtava. Tartunnan voi saada esimerkiksi rabiesta kantavan supikoiran tai ketun puremasta jonka jälkeen koira tartuttaa sitä syljen mukana eteenpäin. Raivotaudin itämisaika on useissa tapauksissa 21-80 päivää. Oireina ovat aggressiivisuus ja luonteen muutokset, usein myös halvausoireet ja kiihtyneisyys. Noin 10 päivän kuluessa oireiden alkamisesta koira yleensä menehtyy. Suomessa tautia ei ole kuitenkaan havaittu vuoden 1989 jälkeen, mutta lähimaissa Virossa ja Venäjällä sitä esiintyy kulkukoirissa ja -kissoissa sekä petoeläimissä. Penikkatauti Penikkatauti on helposti tarttuva ja oireiltaan monimuotoinen. Taudin alkuvaiheessa esiintyy kuumeilua, sierainvuotoa, silmätulehduksia ja hengitystie- ja ruoansulatuskanavaoireita. Muutaman viikon kuluttua ensioireiden paranemisesta ilmenee hermosto-oireita, eli lihasnykähdyksiä, tuntopuutoksia, kouristuskohtauksia ja halvauksia. Oireiden myötä koira lopulta invalidisoituu jonka myötä useissa tapauksissa se on lopetettava. Tarttuva maksatulehdus Maksatulehdus tarttuu sairaan koiran ulosteiden, virtsan ja syljen välityksellä. Taudin itämisaika on 4-9 päivää. Oireina ovat kuumeilu, koiran keltaisuus, turvotus, keskushermosto-oireet, oksentelu sekä ripuli. Vakavammissa tapauksissa koiralle kehittyy maksan toimintahäiriö. Mitä nuorempana koira sairastuu, sitä todennäköisemmin se menehtyy tautiin. Taudista parantuneet koirat levittävät tulehdusta virtsassaan vielä kuukausia. Parvovirus Parvovirus on viruksen aiheuttama suolistotulehdus, jota esiintyy usein nuorilla koirilla. Oireina ovat voimakas ripuli ja oksentelu. Se tarttuu kosketustartuntana koirasta toiseen ja itää 3-8 päivää. Sairastuneet koirat voivat kuitenkin tartuttaa parvovirusta jo ennen oireiden alkamista. Suurena riskinä on, että koira kuivuu voimakkaan ripulin ja oksentelun seurauksena, mikä johtaa valitettavan usein menehtymiseen. Pennuilla tartunta saattaa aiheuttaa vaarallisen sydänlihastulehduksen. Kennelyskä Kennelyskä on keuhkoputkien ja henkitorven tulehdus, joka alkaa usein lievillä hengitysoireilla, kuten sierainvuodolla ja yskällä. Taudin edetessä vakavammaksi, sierainvuoto muuttuu märkivämmäksi ja koiralle nousee kuume. Aina tauti ei kuitenkaan etene sen vakavampaan muotoon. Kennelyskä itää 3-10 päivää. Pennuilla on suuri riski menehtyä tautiin ja vanhemmilla koirilla jälkireaktiona saattaa muodostua krooninen keuhkoputkentulehdus. Ulkomaille koiran kanssa? Jos mielii ottaa lemmikin mukaan matkalle, täytyy muistaa ettei ulkomailla ole aina samat rokotussuositukset kuin Suomessa. EU-maihin, Norjaan tai Sveitsiin matkustettaessa koiralla on oltava rabiesrokote, joka on annettu vähintään 21 päivää ennen matkaa. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty mikrosirulla ennen rokotteen antamista. Mikäli matkustaa Pohjoismaista etelään, on myös hyvä antaa rokote leptospiroosia vastaan. Se on vakava kuumetauti, joka voi myös tarttua koirasta ihmiseen. Rokote annetaan kahdesti 2-4 viikon välein, jonka jälkeen uusimisväli on vuosi. EU:n ulkopuoliseen maahan mentäessä, on hyvä tarkistaa maan mahdolliset erityisvaatimukset ja olla yhteydessä suurlähetystöön. Omistajalla on aina vastuu koirastaan ja sen tarvitsemista rokotuksista ulkomaille lähtiessä, joten vaatimuksiin tulisi perehtyä tarkasti. Kaikista tarvittavista rokotteista tulee merkintä lemmikkieläinpassiin, mikä täytyy myös hankkia hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä! Muuta? Koiran rokottamisen lisäksi sinun tulee...

read more

Koiran allergia

Posted by on 11:07 in Yleinen | 0 comments

Koiran allergia

Koirien ruoka-aineallergiat Koirien iho-oireiden tai toistuvien korvatulehdusten taustalla on hyvin usein ruoka- aineallergia. Yleensä allergiaoireet alkavat nuorella iällä, noin 1-vuotiaana, mutta joissakin tapauksissa allergia havaitaan vasta myöhemmin. Ruoka-aineallergiat ovat yhtä yleisiä nartuilla ja uroksilla, eikä kastroiminen tai steriloiminen vaikuta sen puhkeamiseen. Joillakin roduilla on myös suurempi riski sairastua allergiaan. Tällaisia ovat muunmuassa mopsi, länsiylämaanterrieri, rhodesiankoira, saksanpaimenkoira ja bokseri. Ruoka-aineallergiat vaivaavat joitakin rotuja useammin kuin toisia. Koirapäiväkodin henkilökunta auttaa valitsemaan koirallesi oikean ruokavalion. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää koirien ruokavalionneuvonnasta! Koiran allergiaoireet Koirien ruoka-aineallergioiden tyypillisin oire näkyy ihossa, mikä hilseilee ja kutisee, eikä johdu muista ihoon vaikuttavista tekijöistä, kuten vuodenaikaan tai vaikka likaisessa vedessä uimiseen. Hilseily ja kutina voivat rajoittua tiettyyn alueeseen turkissa tai kiusata kokonaisvaltaisesti joka puolelta. Tyypillisesti oireet esintyvät tassuissa, korvissa, leuassa, alavatsassa tai peräaukon alueella. Allergia saattaa oireilla myös suolistossa, mikä aiheuttaa koiralle ripulia. Pelkkä ripuli harvemmin kuitenkaan kertoo ruoka-aineallergiasta, vaan diagnoosiin tarvitaan yleensä myös iho- oireita. Ihon rikkoutuminen raapimisen seurauksena voi johtaa tulehduksiin, joihin eläinlääkäri saattaa määrätä antibiootteja. Aiheuttajat Kaikki ruoka-aineet voivat aiheuttaa koiralle allergioita, mutta useimmiten oireita aiheuttavia ruokia ovat naudanliha, kana, lammas, maitotuotteet, kananmuna, kala, vehnä, maissi ja soija. Näitä ruoka-aineita esiintyy monissa koirien purkkiruoissa, jotka ovat hyvin suosittuja ja helppoja vaihtoehtoja koiran omistajillekin. Allergian mahdollisuus kuitenkin kasvaa, jos koira saa usein samoja raaka-aineita sisältävää ruokaa. Diagnoosi Yleisesti ottaen koirien ruoka-aineallergioita on vaikea diagnosoida ja siksi on tärkeää, että eläinlääkärille mentäessä omistaja kertoo tarkasti koiransa terveyshistoriasta ja totutusta ruokavaliosta. Raaka-aineet on hyvä tarkastaa ruokapurkin kyljestä ja kirjoittaa ne vaikka ylös. Ennenkuin ruoka-aineallergia diagnosoidaan, täytyy poissulkea muut mahdolliset sairaudet, kuten atooppinen ihottuma, hiivainfektiot ja ulko- tai sisälöistartunnat, jotka usein aiheuttavat samantyyppisiä oireita kuin ruoka-aineallergia. Nämä tapaukset eläinlääkäri selvittää ihotestillä tai verinäytteellä, jotka eivät ole kuitenkaan sataprosenttisesti luotettavia. Valitettavasti joskus testeistä huolimatta eläinlääkäri ei saa selville, onko kyseessä atopia vaiko ruoka-aineallergia. Varmin tapa diagnoosiin onkin haastava ja aikaavievä eliminaatiodieetti. Hoito Eliminaatiodieetti aloitetaan valitsemalla koiralle 1 täysin uusi proteiininlähde ja uusi hiilihydraattienlähde. Omistajan täytyy siis tietää, mitä raaka-ainetta koira ei ole aiemmin syönyt. Tätä varten on myynnissä valmiita koirien eliminaatiodieettiruokia, jotka helpottavat omistajan urakkaa. Toki ruuat voi myös valmistaa itse, mutta tällöin on suositeltavaa kysyä neuvoa eläinlääkäriltä, jotta koira saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Kun ruokavalio on räätälöity dieettiä varten uudelleen sopivaksi, omistajan täytyy ymmärtää, että dieetin onnistumiseksi koiralle ei saa syöttää mitään muuta, kuten puruluita, herkkuja tai ravintolisiä. Eliminaatiodieetin paras lopputulos on koiran oireilun loppuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi ruokavalio on sopiva ja tulevaisuudessa on vältettävä kokonaan aiempia oireita aiheuttavia raaka-aineita. Tähän saattaa kuitenkin vierähtää helposti useampikin viikko, joten on oltava kärsivällinen. Jos oireilu ei lopu, on mahdollista suorittaa dieettivaihe uudelleen eri raaka-aineita käyttäen. Koirien muut yleiset allergiat Atopia Yksi yleisimpiä allergioita koirilla on jo aiemmin mainittu atopia. Kutinaa ja ihon punoitusta aiheuttava atopia on perinnöllistä ja sen aiheuttajana on usein ympäristössä esiintyvät, ilmassa leijuvat tai koiran ihoa koskettavat antigeenit. Tyypillisiä allergeenejä ovat pöly- ja varastopunkit, siitepöly, ruoho, homeet sekä ihmisten ja eläinten hilseet. Koirat siis altistuvat paljon samoille asioille kuin ihmisetkin. Joskus myös hajuvedet ja tupakansavu aiheuttavat oireita. Hyönteiset ja loiset Hyönteisten ja loisten puremat ja sylki saattavat myös aiheuttaa voimakkaitakin reaktioita koirille. Koira rapsuttaa kovasti itseään ja olo on hyvin tukala. Raapiminen aiheuttaa turkin paikallista lähtöä esimerkiksi selän, lantion tai hännän alueella. Tällaiset oireet eivät ole tyypillisiä atopiassa tai ruoka-aineallergioissa, joten hyönteisten ja loisten aiheuttamat allergiat on helppo tunnistaa. Tällaisissa allergiosssa hoito kannattaa aloittaa...

read more

Koiran madotus

Posted by on 19:35 in Yleinen | 0 comments

Koiran madotus

Koiran madotus kannattaa tehdä säännöllisesti Koiran madotus on hyvä suorittaa puolen vuoden välein ennaltaehkäisemään loisten aiheuttamia terveysongelmia, joita ovat esimerkiksi ripuli ja yskä loisten tunkeutuessa keuhkoihin. Pennuilla loiset aiheuttavat huonokasvuisuutta. Madot ovat todella yleisiä, joten koira tulisi madottaa säännöllisin väliajoin. Pentu pitää madottaa aikuista koiraa useammin. Pentu kannattaa ottaa luotettavalta kasvattajalta, joka on huolehtinut emon ja pentujen madotuksesta. Koirahoitolan henkilökunta seuraa hoidokkien mahdollista oireilua ja ilmoittaa omistajalle välittömästi, mikäli herää epäilys koiran kärsiessä sisäloisista. Katso myös seuraavat aiheeseen liittyvät julkaisumme: koiran kynsien leikkaus ja koiran punkkipanta ja lious -vertailu. Sisäloiset leviävät ulosteen mukana ja ne kestävät vaikeitakin olosuhteita, kuten pakkasta. Suomessa koiran yleisin sisäloinen on suolinkainen. Suolinkainen on aikuisena noin 10-15 senttimetriä pitkä vaalea sukkulamatoihin kuuluva loinen. Täysikasvuisena suolinkainen erittää jopa 200 000 munaa vuorokaudessa, joista kehittyy tartunnallisia toukkia kuudessa viikossa. Suolinkainen tarttuu pentuun emon istukan kautta tai maidon välityksellä. Pahimmassa tapauksessa se voi aiheuttaa pennun kuoleman suolen tukkeutumisen seurauksena.     Heisimadot ovat suolinkaisia harvinaisempia sisäloisia. Koira voi saada tartunnan syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä järvikalaa. Heisimatotartunnan voi saada myös syömällä luonnonvaraisia pienjyrsijöitä. Heisimadot voivat pitää väli-isäntänään täitä tai kirppua, joiden hävittäminen kuuluu hoitoon. Eri heisimatojen väli-isäntinä toimivat monet eri eläinlajit. Heisimatotartunnassa elimistössä olevista madoista voi irrota jaokkeita, jotka näkyvät ulosteessa. Heisimatotartunta aiheuttaa harvoin kliinisiä oireita koiralla. Hakamato on pieni koiran sisäloinen, jonka tartunnan koira voi saada syödessään hakamadon toukkamuodon. Hakamato voi myös tunkeutua koiraan ihon lävitse. Hakamato käyttää ravinnokseen koiran elimistön nesteitä. Runsaasta määrästä hakamatoja voi seurata anemiaa, syömättömyyttä, ripulia, suolistotulehdus, huonokuntoisuutta ja punaisia ja kutiavia täpliä koiran iholla hakatojen tunkeutuessa ihoon. Emon ja pennun madotus Tiineenä olevan koiran madotus tulisi tehdä ennen astutusta, tiineyden aikana kahdesti ja useaan otteeseen yhdessä pentujen kanssa. Emon ja koiranpentujen madotus aloitetaan pentujen ollessa 2 viikkoisia ja se toistetaan kahden viikon välein, kunnes pennut ovat 12 viikkoisia. Seuraava madotus tehdään kun pentu on 15 viikkoinen ennen uusintarokotusta. Pennun madotuksessa tulee olla tarkkana, sillä tartunnan saadessaan sen kasvu voi häiriintyä. Madot elävät koiran suolistossa, jolloin ravinnon imeytyminen hairiintyy. Pentu tarvitsee kasvaakseen ravinteita. Ruokavalioneuvonta avuksi Koirahoitolasta saatte apua myös koiran ruoka-aineallergioihin ja yliherkkyyksiin. Kysy lisää ruokavalioneuvonnasta, me autamme ammattitaidolla!       Lähteet: www.yhteishyva.fi www.koirakoulukompassi.com...

read more

Punkkipanta, liuos, sumute vai tabletti – tietoa koiran punkkikarkoituksesta

Posted by on 03:49 in Yleinen | 0 comments

Punkkipanta, liuos, sumute vai tabletti – tietoa koiran punkkikarkoituksesta

Punkki eli puutiainen kiusaa koiria alkukeväästä pitkälle syksyyn. Se tarttuu koiraan ulkoa ja kiinnittyy usein pään tai kaulan alueelle, mutta on hyvä kuitenkin tarkastaa koiran turkki kokonaisvaltaisesti päivittäin. Punkki imee koirasta verta ja sylkee samalla nestettä koiran ihon alle tartuttaen viruksia ja bakteereita koiran elimistöön. Tällaisia ovat muunmuassa borrelioosi ja anaplasmoosi, jotka voivat tarttua myös ihmiseen. Onkin tärkeää poistaa punkki mahdollisimman pian, ettei tartuntaa pääsisi syntymään. Punkin saa irtoamaan siihen tarkoitetuilla pihdeillä. Pihdit asetetaan punkin tyveen ja punkki kierretään ulos. Jos et omista punkkipihtejä, voit käyttää ensiapuna esimerkiksi tavallisia kulmakarvapinsettejä.         Inhottavien punkkien ennaltaehkäisyksi ja karkoittamiseksi on onneksi useita keinoja: Punkkipanta Punkkipantaa pidetään mahdollisuuksien mukaan koiran kaulassa koko punkkikauden ajan. Sen täydellinen vaikutus alkaa noin viikon kuluessa käyttöön otosta ja teho kestää noin 5kk eli hyvinkin koko kesän. Panta on tarkoitettu yli 7-viikkoisille koirille ja sopii myös tiineille ja imettäville nartuille. Ihovaurioista tai sairauksista kärsiville koirille panta ei kuitenkaan sovi. Painorajaa pannan käyttämiseen ei ole. Pannan teho saattaa laskea, jos se pääsee kosketukseen veden eliöiden tai kalojen kanssa, joten koiran uidessa sitä ei kannata pitää. Paikallisvaleluliuos Valeluliuos suojaa koiraa punkeilta keskimäärin neljä viikkoa, jonka jälkeen hoito tulee uusia. Liuos annostellaan koiran niskaan. Turkkia ei saisi pestä ainakaan kolmeen päivään ennen käsittelyä, sillä lääkeaine tarttuu niskassa olevaan rasvakerrokseen. Jos lääkeaine aiheuttaa koiralle ihoärsytystä tai allergiaa, on hoito lopetettava. Jatkuva uiminen voi myös estää liuoksen tehoa. Punkkisumute Koiran turkki kostutetaan ihoon saakka sumutteella, jonka jälkeen se hierotaan ihoon tarkasti. Silmiä tulee suojata sumuttaessa pään aluetta. Sumute sisältää alkoholia, joten pidä koira kaukana avotulesta niin kauan kunnes tukki on täysin kuiva. Sumutetta ei tulisi käyttää alle 8-viikkoisille pennuille. Vaikutus alkaa nopeasti käsittelyn jälkeen ja kestää noin 3-5 viikkoa. Tutkimusten puuttellisuuden takia sumutetta ei tulisi käyttää tiineille tai imettäville nartuille. Kerta-annos tabletti Tabletti on mainio vaihtoehto paljon uivalle koiralle, sillä sen teho säilyy 8 viikkoa, uimisesta huolimatta. Oikeastaan tablettia ei voida kutsua ennaltaehkäisyksi, sillä se ei estä punkkia tarttumasta ihoon. Se kuitenkin tappaa punkin heti kun se on päässyt imemään koirasta verta, eikä pääse tartuttamaan vaarallisia bakteereja tai viruksia elimistöön. Tabletteja on saatavilla koirille mieluisen hajuisina ja makuisina, joten se sopii myös nirsoille. Sopii myös tiineille ja imettäville nartuille. Rokote Borrelioosia vastaan on olemassa rokote, joka ei kuitenkaan estä punkkia imemästä verta, eikä tapa sitä. Rokotteen lisäksi on siis suositeltavaa käyttää jotain muuta karkoituskeinoa....

read more

Koiran hankinta – Koiranpennun hankintaopas

Posted by on 06:54 in Yleinen | 0 comments

Koiran hankinta – Koiranpennun hankintaopas

Oletko harkinnut koiranpennun hankintaa? Koiran hankkiminen vaatii pitkää harkintaa ja huolellista perehtymistä asiaan etukäteen. Pentua tai aikuistakaan yksilöä ei koskaan kannata ostaa vain koska se on söpö tai koska sitä käy syystä tai toisesta sääliksi. Pohdi ensin näitä kysymyksiä, ennen kuin otat koiran: ~ Onko sinulla tarpeeksi aikaa koiralle? ~ Oletko valmis sitoutumaan koiraan sen eliniäksi, n.10–15 vuodeksi myös hankalina aikoina? ~ Onko perheessäsi tai lähipiirissäsi allergiaa? ~ Kestääkö taloutesi koirasta aiheutuvat kustannukset, myös ne yllättävät? ~ Saako asunnossasi pitää koiraa? ~ Oletko valmis ulkoilemaan koiran kanssa useita kertoja päivässä säässä kuin säässä? Valitse rotu huolella: Mieti mitä haluat koiralta. Mitä haluat sen kanssa harrastaa, kuinka paljon olet valmis käyttämään aikaa turkinhoitoon, harrastuksiin, liikuntaan ja muuhun aktivointiin. Minkä kokoinen koiran tulisi täysikasvuisena olla? Mitä voit tarjota koiralle? Kovin liikunnallisen lenkkeilijän ei kannata ottaa pienintä kääpiökoiraa, eikä kiireisen ihmisen aika riitä vaativan palvelus- tai työkoiran pitoon. Säästä itseäsi, kotiasi ja ennen kaikkea tulevaa perheenjäsentäsi valitsemalla itsellesi mahdollisimman hyvin sopiva rotu. Koira turhautuu helposti jollei se pääse toteuttamaan sitä mihin se on jalostettu. Vinttikoirasta esimerkiksi ei saa tasapainoista sohvan nurkassa makoilijaa ilman säännöllistä vapaana ja radalla juoksemista. Tietyissä roduissa koirat ovat syntyneet metsästämään tai suorittamaan muita rodun-omaisia tehtäviä, joihin niitä on jalostettu vuosikymmeniä. Jos et halua aktiivisesti harrastaa rodulle sopivaa aktiviteettia koirasi kanssa, on helpompaa valita koira, jolla ei tällaisia taipumuksia ole. Se on reilumpaa myös koiraa kohtaan. Toiminnanhaluinen koira ei välttämättä ole onnellinen kaupungin koirapuistossa. Turhautuminen sekä patoutunut energia näkyy usein mm. kodin tuhoamisena koiran jäädessä yksin kotiin. Perehdy eri rotujen perinnöllisiin sairauksiin. Koirarodun ja -yksilön valinnassa on syytä olla tarkkana. Rotukoirilla on paljon perinnöllisiä sairauksia, joillakin roduilla myös rotutyypillisestä ulkomuodosta tai sen liioittelusta johtuvia terveysongelmia. Monen rodun luonteissakin on toivomisen varaa. Koira on elollinen olento, joten kukaan ei voi taata sinulle täysin tervettä ja virheetöntä koiraa, mutta valitse kuitenkin kasvattaja joka tekee kaikkensa tämän eteen. Myös risteytys-/ sekarotuista koiraa harkitessa on hyvä perehtyä valmiiksi kaikkiin koirasta löytyviin rotuihin ja niiden käyttötarkoituksiin. Kärjistettyjä risteytyksiä kannattaa välttää (esim: Maltankoira & Norjanharmaahirvikoira) jolloin vältytään kokoeron luomasta riskistä että pennusta tulee rakenteellisesti sairas. Myös käyttötarkoituksiltaan liian erilaisten vanhempien pennut voivat olla ongelmallisia monin tavoin. Valitse kasvattaja huolella: Oletko ostamassa puhdasrotuista koiraa? Muista tarkistaa kasvattajan taustat. On tärkeää, että ostat pennun vain hyvältä kasvattajalta. Siten voit varmistaa, että pentu on     ~ jalostettu hyväluonteiseksi ja terveeksi     ~ sosiaalistettu kunnolla, jotta se ei ole liian arka tai aggressiivinen     ~ rokotettu ja hyvin hoidettu. Mistä tunnistaa hyvän kasvattajan? Hyvien kasvattajien tilat ovat puhtaat ja koirat ovat onnellisia. He pystyvät esittämään sekä emon että pentujen rekisteröintipaperit. Hyvät kasvattajat myös kysyvät paljon kysymyksiä varmistaakseen, että pystyt pitämään koirasta hyvää huolta. Vastuuttomalta kasvattajalta ostetulla pennulla voi olla perinnöllisiä sairauksia. Myös koiran rokotukset voivat olla puutteellisia ja pentua ei ehkä ole sosiaalistettu kunnolla. Vältä kasvattajia, jotka     ~ eivät ole kiinnostuneita sinusta     ~ eivät tiedä paljon kyseisestä rodusta     ~ eivät kuulu kasvattajien järjestöön     ~ eivät tiedä rodulle tyypillisistä perinnöllisistä sairauksista tai     ~ eivät pysty esittämään eläinlääkärin todistuksia. Etsitkö kasvattajaa? Suomen Kennelliiton sivustosta löydät listan liiton hyväksymien rotujärjestöjen sivustoista. Vieraile sivustossa www.kennelliitto.fi. Tässä ohjeita kun menet katsomaan pentua: On aika mennä katsomaan pentua sen synnyinkotiin ja tapaamaan kasvattaja. Tämä hetki on aina se vaikein, pitää osata tarkastella pentuja, emää ja kasvuympäristöä tarkasti ja huomata mahdolliset puutteet tai...

read more

Tarkastelussa koiran häiriökäyttäytyminen – Aggressiivinen koira

Posted by on 19:41 in Yleinen | 0 comments

Tarkastelussa koiran häiriökäyttäytyminen – Aggressiivinen koira

Koiran aggressioiden eri muodot Kaikki elävät olennot ilmentävät aggressiota. Aggressio on alkukantainen käytös, joka on luonnossa elävien eläinten selviytymisen kannalta elintärkeää. Koirapäiväkodin pitkäaikainen harjoittelija on paneutunut aiheeseen ja haluamme julkaista hänen perusteellisen artikkelin koirien aggressiivisesta käyttäytymisestä ja käyttäytymiseen johtaneista syistä. Koiran aggressiivinen käyttäytyminen voi johtua johtajuusongelmista, puutteellisesta sosiaalistamisesta pentuaikana, stressistä, pelosta, turhautumisesta, hormonitoiminnasta tai koiran negatiivisista kokemuksista. Aggressiivisuus ja arkuus ovat geneettisesti periytyviä ominaisuuksia. Myös kipu tai sairaudet voivat olla syynä koiran aggressiiviseen käyttäytymiseen. Kaikissa aggressiotapauksissa omistajan johtajuutta tulee parantaa. Koiralle ei tule huutaa tai käyttäytyä itse aggressiivisesti ongelmatilanteissa. Koiran mielenmuutokset on opittava lukemaan etukäteen ja saatava koira kuuntelemaan ja rauhoittumaan jo hyvissä ajoin, ennen kuin raivo on jo päällä. Ongelmatilanteita ei tule välttää, vaan opettaa koiralle uusi käyttäytymismalli tilanteeseen. Pelkkään näkyvään oireeseen puuttuminen ei auta, pitää ymmärtää syy koiran aggressiivisuuteen. Eri syistä johtuvat ongelmat poistetaan eri tavoilla. Pelkoaggressio: Pelko tai epävarmuus on yleisin aggressiivisuuden syy. Pelkoon liittyvä agressiivisuus alkaa usein jo nuorena ja kohdistuu kaikkiin tai vain tietyn kokoisiin ja rotuisiin koiriin. Syynä on usein joko puutteellinen pentuajan sosiaalistuttaminen, stressi. Pelko voi olla myös opittua jos on sattunut aiemmin jotain ikävää. Koira puolustautuu varmuuden vuoksi koettuaan esim. toisen koiran hyökkäyksen. Jos uhkauseleet, kuten murina, irvistely tai haukkuminen ei poista koiran kokemaa uhkaa, koira joko yrittää paeta tilanteesta tai  todennäköisemmin hyökätä uhkaa kohti ajatuksella hyökkäys on paras puolustus. Jos epävarmuudesta kumpuavasta murinasta tai haukkumisesta rangaistaan, koira saattaa luopua näistä hyökkäystä edeltävistä eleistä. Tilanteesta voi tulla ennakoimattomuudessaan vaarallinen, sillä koira saattaa epävarmuuden kasvaessa lopulta purra ilman varoitusta. On opeteltava tunnistamaan koiran epävarmuudesta kertovat eleet, kuten kehon asennon madaltuminen ja jäykistyminen, korvien luimistaminen taaksepäin, hännän alas painaminen. Vaikka koira haukkuisi, murisisi tai tekisi valehyökkäyksiä, kehon asento paljastaa epävarmuuden. Itsevarman koiran elekieli on päinvastaista. Aggressiivisuus on usein huonosti kontrolloitua eikä koira välitä vastapuolen alistumiseleistä. Tämä taasen on yleisempää narttukoirilla kuin uroksilla. Kipuun liittyvä aggressio: Normaalisti täysin ystävällinenkin koira voi purra varoittamatta, jos se tuntee äkillistä kipua. Se yrittää vapautua kivusta, eikä välttämättä erota, aiheuttavatko lähellä olevat ihmiset tai koirat sen. Vakavien vammojen lisäksi myös esimerkiksi tulehdus korvassa, hampaanjuuressa tai anaalirauhasessa voivat olla niin kivuliaita, että koira puree äkkiarvaamatta. Vähitellen voimistunut ja pitkään jatkunut kiputilakin voi tehdä koirasta äreän tai sitten keskittymiskyvyttömän, sulkeutuneen tai yliaktiivisen (tai saada sen puremaan tassujaan), vaikka koira ei esimerkiksi näkyvästi onnu tai muuten näytä kipuaan. Siksi käytösongelmien ratkominen aloitetaan aina perusteellisella eläinlääkärin suorittamalla tutkimuksella. Reviiriaggressiivisuus: Tarkasti katsoen koira kuin koira käyttäytyy eri tavoin kotona ja kotialueen ulkopuolella. Vaikka koiran taipumus puolustaa kotialuettaan haukkumalla olisi normaalissa mittakaavassa, se voi silti olla varsinkin tiheästi asutulla alueella tai kerrostalossa ongelmallista. Jos koiralla on tarve puolustamiseen, selvät rajat (kuten oviaukot, aidattu piha, taluttimessa oleminen) voimistavat käyttäytymistä, vapaana tai kaukana omistajasta oleminen taas vähentävät sitä. Monen koiran synnynnäisiin ominaisuuksiin kuuluu puolustaa kotia tai perhettä, jos siihen näyttää olevan todellista tarvetta. Jotkut koirat on erikseen jalostettu vartiokoiriksi. Ne varoittavat tulijoista haukkuen ja tarpeen vaatiessa myös puolustavat perhettään ja reviiriään toden teolla. Reviiripuolustus kohdistuu aina lauman ulkopuolisiin ihmisiin tai koiriin. Vartiokoirarotujen kasvattajat korostavat, että koiran vartiointi- ja hyökkäämistaipumusta ei tarvitse eikä missään nimessä edes saa vahvistaa esimerkiksi kehumalla koiraa sen haukkuessa vieraille. Jos vartiointi kuuluu koiran ominaisuuksiin, se puolustaa kun siihen on tarve. Ominaisuuksiltaan sopiva koira myös reagoi oikein eli hyökkää vain oikeasti huolestuttavissa tilanteissa. Jokaisen omistajan tehtävä on pitää huolta siitä, että koira on turvallinen yhteiskuntamme jäsen. Jos vartiointikäyttäytymistä vahvistetaan, koira saattaa alkaa käyttäytyä...

read more